SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY,
BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

1 §. Nimi ja tarkoitus

Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens centralförbund i Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Tarkoituksena on toimia alan yhteisöjen keskusjärjestönä Suomessa ja

-kehittää hautaustoimintaa
-edistää alalla toimivien yhteistyötä
-edistää myönteistä suhtautumista tuhkahautausta kohtaan
-vaalia ja edistää hautauskulttuuria

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

-harjoittaa koulutus-, kustannus- ja tiedotustoimintaa
-tekee aloitteita ja antaa lausuntoja viranomaisille hautaustoimintaa koskevista asioista
-auttaa neuvomalla ja ohjaamalla krematorioitten ylläpitäjiä laitosten hankinnassa, korjauksissa ja hoidossa -ylläpitää yhteyksiä alan koti- ja ulkomaisiin järjestöihin sekä jäseniä kotimaassa ja ulkomailla

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä, juhlatilaisuuksia ja arpajaisia sekä vastaanottaa testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta omaisuutta ja kiinteistöjä.

Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto.

2 §. Jäsenet

Liiton jäsenistön muodostavat varsinaiset jäsenet, yhteisöjäsenet ja kunniajäsenet. Liiton jäsenistä määrätään tarkemmin 8 ja 9 §:ssä. Varsinaisen jäsenen ja yhteisöjäsenen hyväksymisestä liiton jäseneksi päättää liittohallitus. Kunniajäseneksi voi liitto liittohallituksen ehdotuksesta kutsua henkilön, joka erittäin kunnioitettavalla tavalla on toiminut liiton tarkoitusperien hyväksi. Myöskin ulkomaalainen voidaan kutsua liiton kunniajäseneksi.

3 §. Liittokokous
Liittokokous on liiton päättävä elin. Liiton kokouksissa ovat äänioikeutettuja liiton varsinaiset
jäsenet, joiden äänioikeutta käyttävät ko. jäsenten valtuuttamat edustajat. Oikeutettuja osallistumaan liiton kokouksiin ovat myös liiton kunniajäsenet, yhteistyöjäsenten edustajat sekä liittohallituksen kutsumina liiton toimihenkilöt ja eri järjestöjen edustajat. Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuun 30 päivänä, ellei liittokokous toisin päätä kuitenkin viimeistään 31.8. mennessä. Kokouspaikan määrää liittokokous, ellei se jätä asiaa liittohallituksen päätettäväksi. Jos liittohallitus niin päättää tai vähintään neljännes liiton jäsenistä sitä vaatii, voidaan varsinaisen liittokokouksen lisäksi kutsua koolle ylimääräinen liittokokous pidettäväksi liittohallituksen määräämällä paikkakunnalla.

Valtuutettujen edustajien lukumäärä, jonka varsinainen jäsen on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen, määräytyy joko ko. jäsenen henkilöjäsenmäärästä viimeksi päättyneen
kalenterivuoden lopulla (liiton alueelliset jäsenyhdistykset) tai ko. jäsenyhteisön toimialueen
asukasluvusta edellisen kalenterivuoden päättyessä (muut varsinaiset jäsenet) seuraavasti:

Alueelliset jäsenyhdistykset

1 – 500 henkilöjäsentä = 1 edustaja
501 – 1500 henkilöjäsentä = 2 edustajaa
1501 – henkilöjäsentä = 3 edustajaa

Muut varsinaiset jäsenet

1 – 10.000 asukasta = 1 edustajaa
10.001 – 50.000 asukasta = 2 edustajaa
50.001 – 100.000 asukasta = 3 edustajaa
100.001 – asukasta = 4 edustajaa

Liittokokouksessa on jokaisella tämän pykälän nojalla valtuutetulla varsinaisella jäsenen edustajalla on yksi ääni. Valtakirjalla äänestäminen toisen edustajan puolesta ei ole sallittua.

Kokouskutsu, jossa on ilmoitettava kokouksen paikka ja aika sekä lueteltava kokouksessa käsiteltäviksi tulevat asiat, on liittohallituksen toimesta vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjeitse lähetettävä jokaiselle liiton jäsenelle.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä myös tilintarkastajille.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali
2. kokouksen sihteerin kutsuminen
3. kahden pöytäkirjan tarkastajan vaali
4. äänioikeutettujen nimenhuuto
5. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
6. toiminta- ja tilitarkastuskertomuksen esittäminen edellisen vuoden hallinnosta ja toiminnosta
7. tilinpäätöksen vahvistaminen
8. vastuuvapauden myöntäminen liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille
9. liittohallituksen jäsenmäärän vahvistaminen
10. liittohallituksen erovuoroisten jäsenten vaali
11. kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaalit
12. toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymin en meneillään olevalle tilikaudelle
13. jäsenmaksun määrääminen seuraavalle tilikaudelle
14. seuraavan varsinaisen liittokokouspaikan määrääminen

Myös ylimääräisessä liittokokouksessa on käsiteltävä ylempänä kohdissa 1 – 5 esitellyt asiat.

Kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainitut asiat. Asia, jonka jäsen tai liittohallituksen jäsen tai liiton keskeistä toimintaa hoitava toimihenkilö haluaa käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on jätettävä liitto hallitukselle viimeistään maaliskuun 15 päivänä. Tässä järjestyksessä tehtyä ehdotusta esitettäessä liittokokoukselle on siihen liitettävä liittohallituksen lausunto.

4 § Liittohallitus

Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa liittohallitus, jonka muodostavat 5 – 7 jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja vuosittain kolmannes on erovuorossa.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka kutsutaan myös
liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. Liittohallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimii liiton pääsihteeri, joka voi olla liittohallituksen jäsen. Pääsihteeri on liiton toimeenpaneva toimenhaltija, jonka liittohallitus valitsee. Liittohallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta taloudenhoitajan sekä muut toimihenkilöt.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan seuraavassa varsinaisessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa uusi jäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Liittohallituksen kokouksissa on pidettävä
pöytäkirjaa.

Liittohallitus voi nimetä valiokuntia ja toimikuntia.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme sen
jäsentä on kokouksessa läsnä. Äänten käydessä tasan puheenjohtajan ääni on ratkaiseva.

5 §. Nimenkirjoitus

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ati varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä liittohallituksen sihteerin tai liittohallituksen määräämän henkilön kanssa.

Liittohallitus voi oikeuttaa pääsihteerin yksin allekirjoittamaan liiton nimen.

6 §. Tilivuosi ja tilit

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi.

7 §. Jäsenmaksut

Liiton yleisten menojen peittämiseksi on jokaisen varsinaisen jäsenen vuosittain suoritettava
jäsenmaksu, joka voi olla eri jäsenryhmissä erilainen.

Yhteistyöjäsenen jäsenmaksusta päättää niin ikään liittokokous.

Liiton kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.

8 §. Liiton jäsenistö, sen toimivalta ja velvollisuudet

Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt alueelliset jäsen yhdistykset sekä hautaus- ja krematoriotoimintaa harjoittavat oikeuskelpoiset yhteisöt, kunnat, seurakunnat tai vastaavat, jotka liittohallitus on hyväksynyt jäseniksi.

Jokaisen alueellisen jäsenyhdistyksen on

-oltava rekisteröity yhdistys
-hyväksyttävä itselleen säännöt, jotka ollakseen pätevät, on liittohallituksen hyväksyttävä
-lähettävä vuosittain viimeistään tammikuun 15 päivänä liittohallitukselle ilmoitus jäsenmäärästä edellisen vuoden päättyessä
-pidettävä vuosittain viimeistään helmikuun kuluessa varsinainen vuosikokous
-lähetettävä vuosittain viimeistään maaliskuun 15 päivänä liittohallitukselle jäljennös vuosikertomuksesta päättyneeltä kalenterivuodelta samoi kuin jäljennös vuosikokouksen pöytäkirjasta

Hautausmaa- ja krematoriotoimintaa harjoittavien jäsenten on lähetettävä viimeistään tammikuun
15 päivänä liittohallitukselle tilastot haudatuista ja krematoriotoiminnasta. Liiton yhteistyöjäseneksi voidaanhyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka on kiinnostunut liiton toiminnasta tai joka aatteellisessa, taloudellisessa tai järjestöllisessä suhteessa haluaa edistää liiton pyrkimyksiä.

Mikäli liiton jäsen laiminlyö näiden tai omien sääntöjen mukaiset velvollisuutensa, liittohallitus voi päättää jäsenen erottamisesta liiton jäsenyydestä. erottamispäätös astuu voimaan heti.

9 §. Alueellisen jäsenyhdistyksen jäsenistö

Alueellisen jäsenyhdistyksen ryhmäjäseneksi voi liittyä kunta, se urakunta, uskonnollinen
yhdyskunta, säätiö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka aatteellisessa,
taloudellisessa tai järjestöllisessä suhteessa haluaa edistää jäsenyhdistyksen pyrkimyksiä. Tällä
tavoin ryhmäjäseneksi liittyneeseen ryhmään kuuluvia henkilöitä ei kuitenkaan lueta siihen
jäsenyhdistyksen määrään, joka ratkaisee montako edustajaa jäsenyhdistys saa valtuuttaa liiton
kokouksiin.

10 §. Liiton sääntöjen muutokset

Näiden sääntöjen muutokset päättää liittokokous.

Ehdotusta sääntöjen muuttamisesta ei voida käsitellä liittokokouksessa, ellei muutosehdotusta ole
toimitettu liittohallitukselle viimeistään maaliskuun 15 päivänä. Sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan, että liittohallitus puoltaa muutosehdotusta ja että varsinainen liittokokous vähintään 2/3:lla annetuista äänistä kannattaa ehdotusta.

Sääntöjen muutosehdotuksesta on mainittava liittokokouksen kokouskutsussa.

11 §. Liiton purkautuminen

Liiton purkautumisesta päättää liittokokous vähintään 4/5:lla annetuista äänistä.

Purkautumispäätös astuu voimaan, kun se vähintään 4/5:lla annetuista äänistä vahvistetaan toisessa liittokokouksessa, joka pidetään aikaisintaan 30 päivää ensimmäisen jälkeen.

Liiton purkautuessa on sen jäljellä olevat varat luovutettava järjestölle, jonka tarkoitus vastaa liiton sääntöjen 1 §:ssä esitettyjä tavoitteita.

12 §. Muissa kohdin seurataan yhdistyksistä voimassa olevaa lainsäädäntöä.

13 §. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Nämä säännöt on liittokokous hyväksynyt 26.5.2000 ja hyväksytty yhdistysrekisteriin 6.6.2001

Säännöt PDF muodossa